tiistai 24. tammikuuta 2012
Silmiäni usko en
En voi ymmärtää. Mikä valtio tämä on? Ikkunasta heijastuu oma kuvani, neljällä silmällä. En näe ulos, vaikkei kyyneleet peitäkkään silmiäni. Ei, olen vain pettynyt. Asia vain lykkääntyy. Ei ole enää tiistai. Odotan nyt perjantaita. Jonka en usko tulevan ikinä, se taitaa tulla vasta joskus, vuosien päästä. Siltä ainakin tuntuu. Joillain aika juoksee, juoksisipa täälläkin. Yritän saada siitä kiinni, lähden perään. Kädet ojossa yritän saada käteeni sen, mitä en usko tavoittavani.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Sulla on aika kiva blogi,kirjotukset tällasia lyhyita ja ytimekkäitä-ja herättää ainakin mun päässä ajatuksia. Lisäks otsikoista bongattavat biisit muistuu mieleen ja löytävät kuuntelijan uudelleen :) Jatka samaan malliin =)
VastaaPoistakiitoksia ihanasta ja rohkasevasta kommentista! :) ja yritän jatkaa kiertorataani ;) !
Poista