tiistai 10. tammikuuta 2012

Jossain joku sua muistaa, selkään taputtaa




























Ikävä raastaa, pakko ryteä kaiken läpi taas pää pystyssä. En voi kumartua, tai kompastun. Olin alkamassa nukkumaan. Niin ei käynyt, ajatukset olivat muualla. Kirjoitin kalenteriin, kirjoitin sen puhki. Niin ettei ollut enään mitään sanottavaa. Vain sinä mielessä.

Sinun ahdistuksesi kohtaa myös minut. Se kohtaa rintani pistävänä kipuna. En halua ajatella, ettei sinulla ole kaikki hyvin. Haluan vain tulla ja hakea pois, viedä piiloon.

Joku luuli, että olet seuraava. Sanoin ettet ole. Et ole sellainen. Et ole kuin muut, siksi kai rakastuin. Tiesin heti, että se olet sinä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti